Olet täällä

Työkalut

suomi

Höylätesti: Stanley SW No. 4


Suuresta höylätestistäni puuttui pari höylää jotka olisi ollut mukava testata samassa yhteydessä, mutta joista ei saanut näytekappaletta helposti testiin. Nyt kun Kunz Plus ja nyt esiteltävä Stanleyn uustuotantomalli on testattu, niin höylätesti voidaan katsoa kattavaksi. Voin luvata, että tämä on nyt viimeinen jos ei mitään ihmeempiä tapahdu.

Höyläarvio: Kunz Plus N:o 4



Sain käsiini Kunzin upouuden premium-höylän ja sitä piti tietysti päästä kokeilemaan. Kun taannoisesta höylävertailustani ei ole pitkääkään aikaa, niin arvioin tämän höylän samoilla kriteereillä. En sentään kirjoittanut arviota tuohon toiseen juttuun sisään, mutta pyrin siihen että kohtelu tässä irtoarviossa olisi mahdollisimman samanlaista kuin isossa vertailussa.

Alasimen tuunausta

Tähän asti alasimenani on toiminut valurautainen laakerinrunko, jonka ylösalaisin käännetyn pohjan päällä nyt on saanut taottua sen mitä on takonut. Sanomattakin on selvää että alasimen pinta oli möykyillä ja montuilla, eivätkä pohjassa olevat kiinnitysreiät auttaneet asiaa yhtään.

Minulle tarjottiin 15 mm paksuja kelaleikkurin teriä johonkin teräkäyttöön. Kelaleikkuri on vekotin, jolla leikataan isoista teräslevyrullista arkkeja, ja nämä terät oli terotettu liian pieniksi alkuperäiskäyttöönsä.

No, höylänteriksihän 15 mm paksu plootu

Höylävertailu, osa 7: Loppuarviot, yhteenveto


Anant A4
Anant Kamal AA4




Anantit menevät saman arvion alle, koska kyseessä kuitenkin on kaksi rinnakkaismallia.

Ananteista voi sanoa varmaksi vian sen, että pienellä hintaerolla kannattaa ehdottomasti ottaa Kamal, koska siinä kuitenkin on moni asia valmiiksi tehty. Alkuerittelyssä hämmästelin, miten paljon sillä vitosen

Höylävertailu, osa 6: Pisteet

Jotta höyliä voisi laittaa jonkinlaiseen järjestykseen, annoin vielä arvosanan muutamille eri ominaisuuksille, jotka ovat mielestäni tärkeitä tämän tyyppiselle työkalulle. Voit lukea tuloksia sen mukaan että jätät pois sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät omaan käyttöösi vaikuta tai painotat sellaisia, jotka erityisesti tuntuvat tärkeiltä.

Ohessa arvosteluperusteet eri ominaisuuksille:

Käytettävyys myyntipakkauksesta
Koska testi oli kirjoitettu myös aloittelijoille, on tärkeää että höylää

Höylävertailu, osa 5: Höyläystesti





Höylällähän pitää tietysti tehdä jotain, pelkillä mittaustuloksilla ei pitkälle pötkitä. Vertailuun otettiin neljä puuta: Visakoivu, Tiama (sapelimahongin tyyppinen jalopuu, jonka syyt ovat aika tavalla ristissä) ja  ihan tavallinen kuusi. Kuuseen on yleisesti ottaen helppo saada hyvä pinta, mutta oksien ympärykset ovat aina vaikeita. Kuusen osalta pidin pisteseulaa vähän tiukempana kuin muilla: myös oksien

Höylävertailu, osa 4: Terien teroitus tehtaan paketista

Teroitus tehtaan paketista testiä varten:


Ensimmäisenähän höylät pitää saada käyttökuntoon. Teroitin terät tehtaan jäljiltä siihen kulmaan, johon tehdas oli terän jättänyt. Eri terässeokset vaativat erilaisen teroituskulman, enkä halunnut puuttua valmistajan näkemykseen. Halvimmilla valmistajilla ei liene juuri ihmeellistä näkemystä ollutkaan teroituskulmalla, mutta vaikkapa japaninhöylä ja kalliimman pään höylät poikkesivat jonkin verran halvemman pään höylien 30 asteesta.

Kaikki terät on teroitettu samalla menetelmällä:

Höylävertailu, osa 3: Höylänpohjien suoruus

Höylänpohjan on oltava suora ainakin kolmen tukipisteen kohdalta: höylän etu- ja takapäässä ja juuri kidan edessä. Kriittisin näistä on kidan etupuolella oleva alue, koska se määrää minkälaista lastua höylällä saa otettua. Jos kidan etupuoli on kuopalla, terää pitää työntää tarpeettoman ulos, jotta se ylettää puuhun. Kun terä osuu puuhun, terä "imaisee" höylänpohjan puuhun kiinni ja höylä haukkaa.

Koordinaattimittalaitteen puutteessa käytin vain sovitusväriä karhennetun lasilevyn päällä ja kuvasin pohjat. Tällä tavalla voidaan arvioida vain sitä, ovatko

Sivut

Subscribe to RSS - Työkalut