Olet täällä

Maalipensselien säilytys ja puhdistus


Hyvää pensseliä kannattaa varjella, sellainen maksaa saman verran kuin pikkupurkki maalia tai lakkaa. Pensselin huoltoon kannattaa siis laittaa vähän aikaa ja ajatusta. Vanhaan aikaan maalarien suhtautumisessa pensseleihin oli samanlaisia ammattisalaisuuden piirteitä kuin monien muidenkin ammattilaisten konsteissa ja konstailuissa.

Paljon siitä taisi olla ammattiylpeyden pönkittämistä, mutta pensseli ei ole lainkaan niin yksinkertainen työkalu kuin päältäpäin näyttää. Ja paras pensseli on aina sopivaksi käytetty ja sisään ajettu, ei juuri kaupasta haettu.

Pensselin käyttöönotto

Luonnonharjaspensseliä ei pidä ottaa käyttöön tuosta vain. Synteettiset, muovikarvaiset pensselit voi hätätapauksessa laittaa suoraan kaupasta maalipurkkiin, mutta sekään ei ole suositeltavaa jos haluaa pensselin säilyvän pitkään.

Vanahanajan maalarien tapa pehmittää luonnonharjaspensseliä päivä tärpätissä tai pellavaöljyssä ennen käyttöä on aivan perusteltu. Luonnonharjaksen sisällä on onttoa tilaa ja onteloita. Jos pensseli tökätään suoraan maaliin, maali imeytyy karvan huokosiin ja pesuista huolimatta jää sinne. Vaikka luulee pesseensä pensselin hyvin, harjasten sisällä on vielä maalia tai lakkaa ja sen kuivuessa pensselistä tulee jäykkä ja huono. Pehmityksen tarkoituksena on täyttää luonnonharjaksen huokoset öljyllä tai tärpätillä ennen kuin pensseliin laitetaan maalia tai lakkaa.

Myös halvat muoviharjaspensselit vaatimattomampaan työhön kannattaa pesaista vedellä ja kuivata hyvin ennen käyttöä. Tällä tavalla saadaan kaupassa kertynyt pöly ja irtoharjakset irtoamaan. Irtoharjaksia voi yrittää irroitella pyörittelemällä harjaspäätä kämmenkupissa varovasti. Yleisesti ottaen huonolaatuista pensseliä, josta jää koko ajan karvoja maaliin ei pitäisi käyttää edes veneen myrkkymaalaukseen. Jälki on huonoa ja maalaus vie kauan.

Säilytys

Jos pensselin pesee tärpätillä joka lakkauksen jälkeen ja jättää kuivumaan niin siihen jää usein vähäisiä lakan jäämiä, jotka sitten varisevat seuraavalla kerralla lakan sekaan pölynä ja näkyvät epätasaisuuksina pinnassa.

Pensseliä kannattaa säilyttää pineenitärpätissä, pellavaöljyssä, vernissassa tai näiden sekoituksessa. Sitä ei siis tarvitse pestä tärpätillä ja kuivata jokaisen maalaus- tai lakkauskerran jälkeen, vaan se vain suditaan kuivaksi ja laitetaan astiaan, jossa on öljyä. Öljyn on yletyttävä reilusti harjasten yli, koska jos pinta on edes harjasten yläpään korkeudella, ilmassa olevalla harjasten osalla öljy kuivuu ja kovettaa pensselin tyven.

Öljysäilytyksen etuna on, että lakkaamisen jälkeen ei pensseliä tarvitse pestä millään lailla kunhan pyyhkäisee ylimääräisen lakan pois ja nakkaa sudin pellavaöljyyn. Sutia ei saa koskaan jättää seisomaan astian pohjalle harjastensa varaan. Tähän on kaksikin syytä: varsinkin pienempien siveltimien harjakset taipuvat maatessaan pohjaa vasten. Taipuneet harjakset törröttävät kuka mihinkin suuntaan eikä sudilla saa enää kunnon jälkeä. Toinen, vieläkin tärkeämpi syy on, että pohjalle kertyy pölyä ja maalin- tai lakanjäämiä, jotka tarttuvat pohjalla seisovaan pensseliin.

Jotta harjakset eivät vaurioidu, kannattaa tehdä vähän apuvälinettä säilytykseen. Pensselien varsiin voi porata pienen reiän, jonka läpi pujottaa säilytyksen ajaksi jämäkän rautalangan tai muun piikin. Lanka jää purkin suulle keikkumaan ja suti roikkuu sen varassa vapaasti öljyssä. Samaan lankaan voi pujottaa useammankin pensselin. Purkin päällä on hyvä pitää vaikka toista ylösalaisin käännettyä purkkia pölysuojana. Jos pensseleitä pitää kuljetella työmaalta tioiselle tai vaikka kodin ja veneen välillä, niin sen voi tehdä vaikka Minigrip-pussissa johon lirauttaa desin öljyä. Säilytykseen pussi ei käy, koska sinne menee öljyä niin vähän että se helposti kuivuu ja pilaa pensselin.

Vanhasta puolentoista litran limsapullosta saa näppärästi pensselinsäilytysastian. Pullo katkaistaan hartian kohdalta. Yläosasta tulee mainio pölysuoja, kun sen alareunaan sahaa neljä viiltoa jotka mahdollistavat yläosan työntämisen alaosan sisään. Pensselien varsiin porataan pikkuiset reiät joista ne saa roikkumaan. Polkupyörän pinnasta saa passelin rautalangan ripustimeksi. Tällainen purkki syntyy työmaalla parissa minuutissa.


Kun käyttää pelkkiä öljylakkoja niin öljysäilytys on kaikkein helppohoitoisin ja myös pensselille paras. Suurin osa alkydilakoistakaan ei vierasta pellavaöljyä, mutta pensseli on kuivattava erityisen hyvin ennen maalausta tai lakkausta ja pellavaöljyn voi korvata joko kokonaan tai osittain pineenitärpätillä. Uretaanilakoille tai muille koville aineille öljy ei käy, mutta tilalla voi käyttää pineenitärpättiä joka on yhtä lailla rasvainen aine ja säilyttää harjakset joustavina. Muista kuitenkin että mitä enemmän säilytysseoksessa on tärpättiä, sitä nopeammin se haihtuu. Pellavaöljy säilyy astiassa haihtumatta kuukausia.

Tikkurila suosittelee alkydimaalien ja -lakkojen kanssa lyhyisiin säilytyksiin maalausvaiheiden välissä pensselin säilyttämistä vedessä. Tällä estetään liuottimen haihtuminen, maalin hapettuminen ja kuivuminen, mutta se ei sovellu pitkäaikaisempaan säilytykseen. Se myös pilaa pellavaöljymaalien kiillon, niin että senkin vuoksi välttäisin vettä ainakin perinteisten maalien kanssa.

Kyllästepensselit ja -sudit unohtuvat monesti johonkin seisomaan ja öljy kovettaa harjakset käyttökelvottomiksi. Muista siis joko pestä öljy pois myös kyllästyspensseleistä tai säilytä niitäkin öljyssä. Älä kuitenkaan samassa astiassa lakkasiveltimien kanssa, koska pellavaöljykyllästetttä levittäessä pensseliin tarttuu paljon likaa ja pölyä joka helposti siirtyy lakkapensseliin jos sitä pidetään samassa astiassa.

Säilyän omia pensseleitäni aina öljyssä. Säilyttelen myös samansävyisiä maalipensseleitä samassa astiassa: kunhan pensselin kuivaa hyvin, siitä ei tartu väärää väriä uuteen maaliin. Jos käyttää pensseliä vain kerran vuodessa niin voi olla hyvä säilyttää niitä kuivillaan väliaika, mutta kun omiani tarvitsen aina vähän väliä niin en ole niitä malttanut ottaa öljystä pois. Vaihdan vaan aina välillä öljyn purkkiin ja sivelen vanhan öljyn johonkin kapulaan kyllästeeksi, ja pesen pensselit puolen vuoden tai vuoden välein.

Käytä aina öljymaaleille öljyä tai vernissaa, älä koskaan tärpättiä. Alla olevassa kuvassa on pensseleitä jotka oli pitkään pellavaöljyssä ja pärjäsivät hyvin, mutta sitten joku avulias talkoolainen laittoi ne lakkabensapurkkiin "säilymään". Pellavaöljy muuttuu tuollaiseksi inhottavaksi ryyniksi tärpätissä ja puhdistamisessa on hirmu homma.
Kuva

Lakkabensiini ei ole kovin hyvä pitkäaikaissäilytykseen edes liuotinohenteisille, mutta pellavaöljymaaleille noin käy aina jos ne unohtaa lakkabensaan.


Pensselin puhdistus ja kuivaus


Jotta kaikki maali tai lakka saadaan pois, pensseliä pestään pienessä määrässä liuotinta ja kuivaillaan ylimääräinen lakka tai maali nukkaamattomaan liinaan tai talouspaperiin. Tätä toistetaan niin moneen kertaan, että tärpätti pysyy kirkkaana. Samalla pitää myös hieroa pensseliä kunnolla, että maalit tai lakat saa pois myös harjasten juuresta. Kannattaa kuitenkin käyttää useampi pikkuerä liuotinta ennemmin kuin vain huljuttaa yhdessä isossa määrässä. Kun enin lakka on saatu pois, pensseli vielä pestään vedellä ja astianpesuaineella.

Vesipesu vie viimeisetkin lakat ja puhdistukseen käytetyn tärpätin ja pensseli jää pehmoiseksi. Vielä tärpätistä märkään pensseliin töräytetään runsaasti astianpesuainetta päälle ja saippua vaivataan pensselin sisään hyvin. Jatketaan vaivaamista samalla kun huuhdotaan pensseliä juoksevan veden alla. Temppu toistetaan muutamaan kertaan, kunnes harjasten juuretkin ovat puhtaat. Tämän jälkeen suti jätetään ilmavaan ja pölyttömään paikkaan kuivumaan, vaikkapa lasipurkkiin harjakset ylöspäin. Luonnonharjaspensseleihin voi sitaista puuvillalangan kevyesti pensselin kärjen ympärille niin että karvat eivät lähde harottamaan kun suti kuivuu.

Pineenitärpätti on mielestäni rasvaisuutensa vuoksi parempaa ainetta kuin mineraalitärpätti (teollisuusbensiini). Se on pineenin ja kareenin seos ja ainakin nykyään Kiillon pineenitärpätti on aika eri ainetta kuin vanha Oulutärpätti. Minusta Sateenkaarivärien tavara on lähempänä oikeaa nykyään. Eli se ei ole aina sama aine, vaikka samalla nimellä myydäänkin.

Puhdistukseen käytän kanisteritärpättiä (siis mitä vain Kiillon tai Teknoksen lakkabensaa jota saa yli 5 l astiassa). Se kun on halpaa ja totta on, ettei kaikkeen kannata kallista pineeniä haaskata. Mutta oikeat aineet oikeaan paikkaan.

Katastrofiapua

Jos pensseli on jo päässyt kuivumaan, niin sitä voi yrittää sulatella tärpätissä. Laitetaan säilytysastiaan tärpättiä ja pensseli roikkumaan sinne. Välillä voi varovasti leipoa harjaksia auki. Valitettavasti kerran kuivuneesta pensselistä on vaikea saada enää todella hyvää millään konstilla. Vaatimattomampaan työhön se saattaa vielä kuitenkin kelvata.

Kuivuneeseen pensseliin auttaa myös maalinpoistoaine. Se on kuitenkin pestävä korostetun huolellisesti pensselistä pois, koska maalinpoistoaineen jäämät pensselissä pilaavat maalauksen.

Sanonta "laittaa pensselit santaan" on todella kuvaava sille että "nyt ei enää metriäkään", hiekkaisella pensselillä ei maalata yhtään. Toisinaan käy niin, että pensseli lipsahtaa liukkaista sormista maahan. Jos työmaalla sattuu olemaan kyllästystöistä reilu astia kyllästettä, helpoin tapa on huuhtoa pensseli siinä. Tärkeintä on päästä huuhtelemaan pensseliä vapaassa öljyssä ja tärpätissä harjakset alaspäin jotta hiekanmurut huuhtoutuvat pois. Missään tapauksessa ei pidä yrittää vain pyyhkiä hiekkaa paperiin tai rättiin, koska sillä tavalla vain leipoo muruset syvemmälle pensseliin.

Reilun tärpättihuuhtelun jälkeen pensseli pestään vedellä ja saippualla kuten normaalisti yrittäen kuitenkin välttää veden laskemista pensselin vastakarvaan, jottei vesi veisi hiekkaa syvemmälle. Pahastikin hiekkaisen pensselin voi saada ihan kohtuudella käyttökelpoiseksi. Viimeistelylakkaukseen tätä pensseliä ei kuitenkaan kannata välttämättä käyttää, pahasti hiekkaantuneen pensselin harjasten lomasta tahtoo aina löytyä joku muru lakan rumennukseksi.


Pekka

Kommentit

Olen ihaillut tapaasi kunnostaa taloa tekemälle niin paljon itse. Lisäksi olen saanut täältä paljon hyviä vinkkejä kuten esimerkiksi tämä pensselin huolto-opas.

Hienoa, että jaat tekemisesi kaikkien kiinnostuneiden kesken!

Kun telan puhdistuksen jälkeen pesee sen painepesurilla, saa rulla sellaista kyytiä, että karvat oikenevat ja karva näyttää uuden veroiselta

Jos maalaa peräkkäisinä päivinä niin pensseliä voi säilyttää yön yli myös sisälle ujutettuna uuteen kertakäyttökäsineeseen ja laittaa kumilenkin varren tiivisteeksi. Voi jatkaa suoraan lakkamista/maalamista ilman mitään pensselin pesemistä tai tyhjentämistä.
Vesiohenteisilla maaleilla pensseli säilyy vaikka yli viikonlopun jos ottaa siihen tuoretta maalia ja laittaa sitten hanskaan.

Löysin sivusi muutama päivä sitten ja olen todella ilahtunut siitä, että jaat osaamistasi tällä tavalla. Olen ihmetellyt esimerkiksi työkalujen teroittamista, mutta en ihmettele enää nähtyäni videosi aiheesta. Kunnostan itse harvakseltaan vanhaa torppaa, ja sivuillasi on minulle paljon annettavaa. Suorastaan kateellisena katselen kuvia verstaastasi!

minä putsaan pensselit yleensä tolun ja lakkabensiinin seoksella. oletteko kokeilleet?

En ole kokeillut. Yritän aina käyttää mahdollisimman vähän liuottimia, niin että huljuttelen pensselit vaan moneen kertaan pienessä määrässä tärpättiä ja kuivaan aina välissä hyvin. sillä lailla isonkin pensselimäärän pesemiseen ei hurjasti tärpättiä mene.

 Pekka

Ihan kommenttina, että tärpättiä ei kannata heittää pois, vaan talteen esim. pulloon ja korkki kiinni. Viikon parin päästä tärpätti on selkeyttänyt itsensä ja sakka pohjalla. Varovasti kaatamalla saadaan tärpätti taas kirkkaana käyttöön!

Vanhan maalarin kertomaa!
Tänä kesänä (2011) tapasin Itä-Suomessa, nyt Ruotsissa asuvan vanhan maalarin. Hän oli aloittanut maalariuransa itäsuomalaisessa kaupungissa 13-15 vuotiaana n. v.1947. Aluksi hänen yhtenä tehtävänään oli hoitaa vanhoja pensseleitä.
Kun muilla työt talviksi loppuivat hän putsaili maalarinliikkeessä penseleitä: purki niistä narut, korkit ja läkkipellit. Harjakset, sun muut puhdistettiin ja uudet korkit narut ja läkkipellit pantiin.
Sitten keväällä, kun työt taas alkoi, oli seinällä taas maalareille pensseleitä, mistä sopivan voivat valita.

Pentti
Perinteitä kunnioittaen.

JK . Kysymys: kun ko. Vanha Herra ei oikein enää kymmennien vuosien jälkeen muista liuottimien suomenkielisiä nimiä niin kysyn: millä pensselien
en harjakset puhdistettiin, ja kysyn mitä aineet ehkä olivat - lipeätä vai mitä. Tikkurilan pensselin pesua silloin ei ollut.

"Raitis Vanha herra, maalari" joutui ennen eläkeikää Ruotsissakin ennenaikaiselle eläkkeelle.
Teduksi myös: lattapenseleitä silloin ei korjattu (vanha herra), vaan korjatut olivat ympyryisiä.

Iso kiitos näistä sivuista. Sivujesi, ja museoviraston korjauskortiston avulla on ensimmäinen pari ulkoikkunoita restauroitu alusta loppuun. Nyt pensselit puhtaaksi odottamaan ensi kesän hiukan totisempaa urakkaa kun loput -39 rakennetun talon ikkunoista pitää restauroida.

Aion kopioida ohjeet, tallennan omalle koneelle ja printtaankin vielä ne talteen.

Ostin viime kesänä hienon pitkään varteen kiinnitettävän pensselin terassin öljyämistä varten. Homma sujui hienosti. Purkissa sanottiin , että öljy on vesiliukoista. Öljysin monena päivänä terasseja ja lopuksi laitoin pensselin esiämpäriin (ja aina välillä myös). Lopuksi ravistelin siitä vedet pois ja panin varastoon kuivumaan. No, en ymmärtänyt, että sillä olisi pitänyt vielä sutia niin kauan, että kaikki öljy siitä poistuu. Nyt pensseli on kova käppyrä. Voiko enää mitään tehdä vai onko uuden osto käsillä?

Eipä sille mitään voi tehdä. "Vesiliukoinen öljy" on vähän mahdottomuus, eli se on jotain ihmekoktailia joka ei perinneaineisiin kuulu. Oletettavasti jonkinlaista vesi-öljyemulsiota. Voit tietyisti kokeilla harjan liottelua vaikka kidesoodalouoksessa joka voi sulatella öljyä, mutta ennuste ei ole kauhean hyvä.

Kiitos nopeasta vastauksesta. Olisiko ollut oikea tapa toimia niin, että olisin vain hangannut sitä pensseliä lautaan tms. niin kauan kuin jotakin irtoaa. Ajattelin vain, etten pilaa taas seuraavaakin pensseliä.

Se lautaan hankaaminen ei riitä, vaan öljy pitää ihan pesemällä pestä pensselistä pois. Vesiliukoiset aineet vedellä ja saippualla, tärpättiliukoiset ensin tärpätillä ja sitten vedellä ja saippualla, niinkuin noissa ohjeissa on kuvailtu. Pelkkä huuhtaisu ei riitä, vaan harjakset pitää saada hierottua tyveä myöten puhtaaksi maalista/lakasta/öljystä. Muuten pensseli jäykistyy käyttökelvottomaksi.

Meillä on iso puuvene (moshulu.org) joten lakkaamista tehdään vuosittain paljon. Olenkin kokeillut eri menetelmiä säilyttää pensselit.
Tärpätissämsäilyttäminen johtaa siihen että pensseliin jäävä tärpätti laimentaa lakan ensimmäiset metrit.
Öljyssäsäilyttäminen sekoittaa taas öljyä,lakkaan jolloin lakka ei kiinnity ja käytännössä olen joutunut hiomaan kerros pois. Erittäin hankalaa koska ns. ongelmaalue ei näe silmällä.
Olen myös kokeillut kumihanskaa ja vettä.
Nyt olen päätynyt Remoxin omistajan neuvoon: säilytän pensselit Pensselipesussa (tuotenimi) muutama päivä. Sitten huuhtelen vedellä ja pesen vielä saippuaalla. Sitten saavat kuivua. Tämä menetelmä toimi mutta kannattaa hankkia useampi purkki jos käyttää eri värejä/lakkaa. Purkkeina olen käyttänyt Etolan juoma/vesi purkkeja josta leikkaan yläosan pois. Purkit säilytän sopivassa kaukalossa jolloin pysyvät pystyssä.

Lisää uusi kommentti

BBCode

  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • You may use these tags: [abbr], [acronym], [b], [center], [code], [color], [define], [font], [h1], [h2], [h3], [h4], [h5], [h6], [hr], [i], [img], [justify], [left], [list], [node], [php], [quote], [right], [s], [size], [sub], [sup], [u], [url], [wikipedia], [youtube], [ol], [ul], [table]
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Plain text

  • Ccfsmileys content filter.
  • HTML merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.