Höylävertailu, osa 6: Pisteet

Jotta höyliä voisi laittaa jonkinlaiseen järjestykseen, annoin vielä arvosanan muutamille eri ominaisuuksille, jotka ovat mielestäni tärkeitä tämän tyyppiselle työkalulle. Voit lukea tuloksia sen mukaan että jätät pois sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät omaan käyttöösi vaikuta tai painotat sellaisia, jotka erityisesti tuntuvat tärkeiltä.

Ohessa arvosteluperusteet eri ominaisuuksille:

Käytettävyys myyntipakkauksesta
Koska testi oli kirjoitettu myös aloittelijoille, on tärkeää että höylää

Höylävertailu, osa 5: Höyläystesti





Höylällähän pitää tietysti tehdä jotain, pelkillä mittaustuloksilla ei pitkälle pötkitä. Vertailuun otettiin neljä puuta: Visakoivu, Tiama (sapelimahongin tyyppinen jalopuu, jonka syyt ovat aika tavalla ristissä) ja  ihan tavallinen kuusi. Kuuseen on yleisesti ottaen helppo saada hyvä pinta, mutta oksien ympärykset ovat aina vaikeita. Kuusen osalta pidin pisteseulaa vähän tiukempana kuin muilla: myös oksien

Höylävertailu, osa 4: Terien teroitus tehtaan paketista

Teroitus tehtaan paketista testiä varten:


Ensimmäisenähän höylät pitää saada käyttökuntoon. Teroitin terät tehtaan jäljiltä siihen kulmaan, johon tehdas oli terän jättänyt. Eri terässeokset vaativat erilaisen teroituskulman, enkä halunnut puuttua valmistajan näkemykseen. Halvimmilla valmistajilla ei liene juuri ihmeellistä näkemystä ollutkaan teroituskulmalla, mutta vaikkapa japaninhöylä ja kalliimman pään höylät poikkesivat jonkin verran halvemman pään höylien 30 asteesta.

Kaikki terät on teroitettu samalla menetelmällä:

Höylävertailu, osa 3: Höylänpohjien suoruus

Höylänpohjan on oltava suora ainakin kolmen tukipisteen kohdalta: höylän etu- ja takapäässä ja juuri kidan edessä. Kriittisin näistä on kidan etupuolella oleva alue, koska se määrää minkälaista lastua höylällä saa otettua. Jos kidan etupuoli on kuopalla, terää pitää työntää tarpeettoman ulos, jotta se ylettää puuhun. Kun terä osuu puuhun, terä "imaisee" höylänpohjan puuhun kiinni ja höylä haukkaa.

Koordinaattimittalaitteen puutteessa käytin vain sovitusväriä karhennetun lasilevyn päällä ja kuvasin pohjat. Tällä tavalla voidaan arvioida vain sitä, ovatko

Höylävertailu, osa 2: Teräkelkan säätö, kidan koko ja teräkulma



Höylän monikäyttöisyys riippuu höylänkidan koosta: liian pienestä kidasta ei mahdu paksu lastu läpi ja liian iso kita antaa terän repiä isoja lastuja pinnasta ennen kuin lastu taittuu kidan reunaa vasten.

Toinen tähän vaikuttava asia on höylän teräkulma. Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan todeta että pehmeät puulajit hyötyvät tiettyyn rajaan asti matalasta teräkulmasta (viiltävä työstö) ja kovat ja kiharaiset puut jyrkästä teräkulmasta (kaapiva työstö). Suurin osa höylistä on Stanleyn

Höylävertailu, osa 1: Höylien esittelyt

Anant A4




Anantit on tehty Intiassa. Testiin sattui kaksi Anantia, koska valmistaja on juuri aloittanut uuden parannetun sarjan perushöylistään.

Perusmallin Anant on verrattain uskollinen kopio Stanleysta. Höylä toimitetaan pahvilaatikossa, muoviin pakattuna ja pussi silicageliä huolehtimassa korroosiosuojauksesta. Erillisiä ohjeita ei ole.  Päällisin puolin

Pekan suuri höylävertailu



Höylävertailussa on pyritty ottamaan tarjolle suurin osa Suomessa helposti saatavista uusista höylistä. Vertailuun otettiin 11 kpl erilaisia silityshöyliä, koska silityshöylä on se yleisin ja kaikkien valmistajien valikoimasta varmimmin löytyvä yleishöylä. Samalla voitiin myös arvioida jollain tasolla saman valmistajan yleislaatua: jos valmistajan "työhevonen" on

A I - Anonyymit Insinöörit

Hei, mä oon Pekka ja mä oon insinööri. Mulla on oikeastaan ollut taipumus tähän insinööriyteen aika pitkään. Isä oli kätevä käsistään ja vaikka koko suku on muuten kohtuukäyttäviä humanisteja niin mä sitten kuitenkin repsahdin.

Jo ennen kouluikää mä olin aina isän työkalulaatikolla ja vuolin ensi kertaa sormeeni vähän sen jälkeen kun opin kävelemään. Purin kaikki mekaaniset esineet jotka eteen tuli ja aika monet sain takaisin kokoonkin.

Eteisremontti

Kuva 

Eteinen oli alunperin melkoinen sokkelo. Sinne oli rakennettu 80-luvulla WC, joka tukki koko tilan. Rappukäytävä oli alunperin kylmää tilaa: Eteinen oli ahdas senkin vuoksi että kylmän rappukäytävän ja varsinaisen sisäeteisen välissä oli seinä.

Koska alakertaan haluttiin joka tapauksessa vessa, niin se suunniteltiin rappujen alle vanhaan komeroon. Tätä varten komeron etuseinää piti hiukan siirtää

Messinkirunkoinen muotohöylä

Sivut

Subscribe to Sihistin RSS