Työkalut

Suuresta höylätestistäni puuttui pari höylää jotka olisi ollut mukava testata samassa yhteydessä, mutta joista ei saanut näytekappaletta helposti testiin. Nyt kun Kunz Plus ja nyt esiteltävä Stanleyn uustuotantomalli on testattu, niin höylätesti voidaan katsoa kattavaksi. Voin luvata, että tämä on nyt viimeinen jos ei mitään ihmeempiä tapahdu.

Jotta höyliä voisi laittaa jonkinlaiseen järjestykseen, annoin vielä arvosanan muutamille eri ominaisuuksille, jotka ovat mielestäni tärkeitä tämän tyyppiselle työkalulle. Voit lukea tuloksia sen mukaan että jätät pois sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät omaan käyttöösi vaikuta tai painotat sellaisia, jotka erityisesti tuntuvat tärkeiltä.

Ohessa arvosteluperusteet eri ominaisuuksille:

Käytettävyys myyntipakkauksesta
Koska testi oli kirjoitettu myös aloittelijoille, on tärkeää että höylää

Höylällähän pitää tietysti tehdä jotain, pelkillä mittaustuloksilla ei pitkälle pötkitä. Vertailuun otettiin neljä puuta: Visakoivu, Tiama (sapelimahongin tyyppinen jalopuu, jonka syyt ovat aika tavalla ristissä) ja  ihan tavallinen kuusi. Kuuseen on yleisesti ottaen helppo saada hyvä pinta, mutta oksien ympärykset ovat aina vaikeita. Kuusen osalta pidin pisteseulaa vähän tiukempana kuin muilla: myös oksien

Höylänpohjan on oltava suora ainakin kolmen tukipisteen kohdalta: höylän etu- ja takapäässä ja juuri kidan edessä. Kriittisin näistä on kidan etupuolella oleva alue, koska se määrää minkälaista lastua höylällä saa otettua. Jos kidan etupuoli on kuopalla, terää pitää työntää tarpeettoman ulos, jotta se ylettää puuhun. Kun terä osuu puuhun, terä "imaisee" höylänpohjan puuhun kiinni ja höylä haukkaa.

Koordinaattimittalaitteen puutteessa käytin vain sovitusväriä karhennetun lasilevyn päällä ja kuvasin pohjat. Tällä tavalla voidaan arvioida vain sitä, ovatko

Höylän monikäyttöisyys riippuu höylänkidan koosta: liian pienestä kidasta ei mahdu paksu lastu läpi ja liian iso kita antaa terän repiä isoja lastuja pinnasta ennen kuin lastu taittuu kidan reunaa vasten.

Toinen tähän vaikuttava asia on höylän teräkulma. Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan todeta että pehmeät puulajit hyötyvät tiettyyn rajaan asti matalasta teräkulmasta (viiltävä työstö) ja kovat ja kiharaiset puut jyrkästä teräkulmasta (kaapiva työstö). Suurin osa höylistä on Stanleyn

Anant A4




Anantit on tehty Intiassa. Testiin sattui kaksi Anantia, koska valmistaja on juuri aloittanut uuden parannetun sarjan perushöylistään.

Perusmallin Anant on verrattain uskollinen kopio Stanleysta. Höylä toimitetaan pahvilaatikossa, muoviin pakattuna ja pussi silicageliä huolehtimassa korroosiosuojauksesta. Erillisiä ohjeita ei ole.  Päällisin puolin