Pesukomuutin rakentaminen, osa 3: viimeistely

Jaaha, kaappi alkaa olla valmis. Pikkuisen pitää vielä fiilata, mutta sitten pääsee taas kylppärin pariin.

Pesukomuutin rakentaminen, osa 1: runko

No niin, rupesin viimein rakentamaan pesukaappia eli komuutia.


Muodon historia on itse asiassa omassa lapsuudessani: mökillä oli tuollainen kaappi tiskipöytänä, kansi muovimatolla suojattuna. Kun keittiöön saatiin vähän uudempi tiskipöytä niin sain vanhan pöydän työpöydäkseni verstaalle ja sen ääressä rakennettiin laivaston verran purjelaivoja, ainakin patteriston verran kuminauhatykkejä ja paljon muuta Ehdottoman Tarpeeellista pienten poikien tavaraa.

Pesukomuutin rakentaminen, osa 2: kansi

Pöydän kanteen tuli samanlaiset lohenpyrstöurat kuin pohjaankin, mutta lohenpyrstöt eivät tulleet etureunaan asti. Tätä varten pyrstön etureunaan piti taltata pieni potero, johon sahan pää mahtuu niin että uran saa sahattua loppuun asti.

Runkotyöt

Koko kylppi on rakennettu irralleen talon rakenteista. Sivuseinät ja
katon olin saanut eristettyä ulkopuolelta, mutta viistokattoihin ja
päätyseinään laitoin vielä siivut tuulileijonaa lisäeristeeksi. Sen
lisäksi avasin päätyseinän parin laudan matkalta ja täytin vajuneet
kohdat.

Sisällä joutui veistelemään pari vaihtovuoliaista lattianiskoihin, kun yhden niskan joutui katkaisemaan viemäriputken takia. Onneksi seinä oli lähellä, katkaistun sai tuettua siihen hyvin helposti.

Keittiöremontti pitkän kaavan mukaan

Keittiö oli lähes alkuperäinen, rakennettu vuonna 1932 kellarin rakentamisen yhteydessä ja lisäilty matkan varrella. Jo alkuun oli selvää että keittiö tehdään itse, pois lukien kaapit jotka piirsin itse ja teetin puusepällä.

Kylpyhuoneremontti

Nykyiseen taloon muuttaessa talossa oli kiinteistönvälittäjän mukaan kylpyhuone. Peseehän tuolla nyt ihmisestä ne paikat jotka pesua kaipaa, mutta ehkei tuo aivan täytä ihan kaikkia nykyohjeita. Vesieriste on kontaktiliimalla ja nastoilla vanhoihin tapetteihin kiinnitettyä muovimattoa.

Kylpyhuoneen piti olla valmis jouluksi. Nyt neljä vuotta sen ensimmäisen joulun jälkeen saattaa olla että kylppäri todella saattaakin valmistua jouluksi.

Ennen kun edes pääsi aloittamaan...

Talo on rakennettu 1919 ja sitä on korjailtu
viimeksi 80-luvulla. Koko projektissa on siis ollut aika iso osa muuta
ja aika pieni kylppäriä.

Pellavaöljymaalit

Pellavaöljymaalit tehdään vernissasta ja pigmenteistä. Kiiltävämpiin maaleihin käytetään vernissan lisäksi lakkaa (esim. ovet ja ikkunat maalataan lakkamaaleilla) ja himmeissä pellavaöljymaaleissa on tärpättiä himmentämässä pintaa. Maalia ei yleensä ohenneta, tai jos ohennetaan niin käytetään vernissaa tai valmistajan omaa ohennetta ohentamiseen. Tärpätti himmentää maalin, joten sillä ei saa ohentaa jos ei eriyisesti halua himmeää pintaa.

Paloöljy, petrooli

Loistavaa puhdistusainetta, muun muassa. Vanha pinttynyt lika lähtee vanhoista esineistä usein paloöljyllä ja hienolla teräsvillalla (000 tai 0000). Samaten ruosteisissa työkaluissa ym: öljy pehmentää ruosteen niin että se on helppo poistaa karkeammalla teräsvillalla (karkeus 1, 2 tai 3) ja viimeistellä hienommalla.

Keitetty pellavaöljy, vernissa

Keitetty pellavaöljy valmistetaan kylmäpuristetusta öljystä keittämällä sitä erilaisten metallisuolojen kanssa, jolloin öljy muuttuu kovemmaksi, nopeammin kuivuvaksi mutta myös vähän huonommin imeytyväksi.

Vernissaa voi käyttää maalien tai kitin valmistukseen tai jopa pehmeänä lakkana sellaisenaan. On olemassa myös vernissaan ja kiinanpuuöljylakkaan perustuvia hyviä perinteisiä lakkoja, esim. Le Tonkinois ja Rylard.

Sivut

Subscribe to Sihistin RSS